Sanakirjan "Venäjän uuskieli"
- Initiative FoReDi
- 6 päivää sitten
- 1 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 5 päivää sitten
Saamme vihdoin ilon esitellä sanakirjan "Venäjän uuskieli — venäjä–suomi-sanakirjan uusista sanoista ja ilmauksista", joka on laadittu osana hanketta "Miten venäjän kieli on muuttunut 2020-luvulla?". Sanakirja perustuu Suomessa järjestettyihin keskustelutilaisuuksiin sekä lisätutkimukseen, jonka tavoitteena oli analysoida 2020-luvulla syntynyttä tai muuttunutta sanastoa sodan, repressiivisten lakien, maahanmuuton, internet-kulttuurin ja muiden nyky-Venäjää määrittävien ilmiöiden vaikutuksesta.
Hanke on toteutettu Initiative FoReDi ry:n ja Suomi–Venäjä-seuran yhteistyönä Juhlarahaston tuella. Sanakirjaan on koottu 127 sanaa ja ilmausta, jotka kuvaavat viime vuosien keskeisiä kielellisiä muutoksia. Mukana on muun muassa tärkeitä termejä, kuten “обнуление” (obnulenie – nollaus). Sana tarkoitti alun perin yksinkertaisesti “nollaamista”, mutta nyky-Venäjällä se on saanut kaksi uutta merkitystä: poliittisen — vuoden 2020 perustuslakiuudistuksen myötä, jolloin presidenttikaudet voitiin nollata, sekä sotilaallisen — Venäjän armeijassa käytettävänä kiertoilmaisuna laittomista väkivallanteoista omia sotilaita kohtaan. Tällaiset esimerkit osoittavat, kuinka kieli reagoi yhteiskunnalliseen ja poliittiseen muutokseen ja toimii tärkeänä välineenä nykytilanteen ymmärtämisessä.
📖 Sanakirja on ladattavissa täältä:
Jos hanke saa tukea vuonna 2026, laajennamme sanakirjan noin 300 sanaan ja ilmaukseen, lisäämme englanninkielisen käännöksen ja valmistamme painetun version, joka jaetaan yliopistoihin, kouluihin, kirjastoihin ja tutkimuslaitoksiin.
Pidämme sanakirjan julkaisemista erityisen tärkeänä nyt, kun Venäjällä on ilmestynyt “Valtiollinen venäjän kielen selittävä sanakirja”, jossa monille käsitteille annetaan ideologisesti värittyneitä tulkintoja. Tämä korostaa tarvetta riippumattomille ja tutkimukseen perustuville lähteille, jotka auttavat ymmärtämään venäjän kielen todellisia muutoksia ja niiden yhteyttä nyky-yhteiskuntaan.



Kommentit