Vuoden 2024 lopussa Suomen maahanmuuttovirasto alkoi hylätä turvapaikkahakemuksia niiltä, jotka pakenivat Venäjältä välttääkseen liikekannallepanon. Tämä aihe on saanut laajaa huomiota mediassa, muun muassa Novaya Gazeta Europen toimesta.
Hylkäyksen saaneet ihmiset ovat joutuneet umpikujaan, mutta eivät luovuta. He yrittävät valittaa päätöksistä oikeudessa, sillä paluu Venäjälle voisi johtaa vakaviin seurauksiin, kuten kuulusteluihin ja kotietsintään jo rajalla. Syyskuun 21. päivänä 2022 Vladimir Putin antoi asetuksen "osittaisesta liikekannallepanosta", jossa ei määritelty kutsuttavien määrää eikä mobilisaation kestoa. Tämä asetus pakotti monet, jotka eivät halunneet tarttua aseisiin ja surmata veljeskansaa, jättämään Venäjän etsiäkseen turvaa, luopuen samalla urastaan, vakaudestaan ja tulevaisuudestaan.
Sotaa ja väkivaltaa paenneet ihmiset joutuvat usein tilanteeseen, jossa heidän vakaumustaan ja oikeuttaan kieltäytyä asepalveluksesta kyseenalaistetaan. Tämä kysymys on ajankohtainen paitsi tänään, myös Suomen historian kontekstissa.
Yksi traagisimmista tarinoista on Arndt Juho Pekurisen, Suomen tunnetuimman asepalveluksesta kieltäytyjän, kohtalo. Hänen pasifistinen vakaumuksensa ei perustunut politiikkaan tai uskontoon—hän ei yksinkertaisesti voinut tarttua aseeseen.
Pekurinen syntyi vuonna 1905 Juvalla, ja hänen pasifisminsa muotoutui Leo Tolstoin ja Arvid Järnefeltin opetusten vaikutuksesta. Hän kieltäytyi kategorisesti kaikesta armeijaan liittyvästä työstä, mutta oli valmis suorittamaan muita siviilipalvelustehtäviä.
Pekurinen, josta tuli symboli oikeudesta kieltäytyä asepalveluksesta, joutui pidätysten, nälkälakkojen ja nöyryytysten kohteeksi, mutta ei koskaan horjunut vakaumuksessaan. Hänen asiansa sai kansainvälisten vaikuttajien, kuten Albert Einsteinin ja H.G. Wellsin, huomion, ja he tukivat kampanjaa hänen vapauttamisekseen.
Tästä huolimatta Pekurinen pakotettiin asepalvelukseen talvisodan aikana vuonna 1941. Kieltäydyttyään tarttumasta aseisiin hänet teloitettiin suomalaisen armeijan kapteenin käskystä. Hänen ennen kuolemaansa lausumansa sanat symboloivat hänen horjumatonta henkeään:
"Turhaa toitte tänne Vienan korpeen tapettavaksi, kun yhtä hyvin olisitte voinut tappaa Helsingissäkin."
Tänään Pekurisen muistoa kunnioitetaan Suomessa. Hänen hautansa Malmin hautausmaalla Helsingissä on tullut pyhiinvaelluspaikaksi pasifisteille. Hautakiven kirjoitus kuuluu:
"Elit rauhalle, siksi sinut ammuttiin. Sä elät sittenkin!"
Pekurisen tarina muistuttaa meitä siitä, että oikeus elää vakaumuksensa mukaisesti vaatii usein valtavia henkilökohtaisia uhrauksia.
Comentarios